Mummon täti

Tässä vielä yksi täti joukonjatkoksi. Tein sen anopilleni pukinkonttiin, nyt se on jo lennähtänyt Kuopioon. Toivottavasti viihtyy siellä savon murteen soinnuissa!

Ihanaa joulua

Kaikille lukijoille kaunista joulua! Tämä täti-lintu lennähti äitini pakettiin.

Pipo

Taas yksi pipo. Tytöllä on niitä kyllä jo tarpeeksi, mutta kun tekeminen on niin mukava. Suurin osa langoista on alpakkaa, se on kyllä niin ihanan pehmeää. Ja seuraavakin on jo työn alla...

Joulukalenteri

Minulla oli lapsuudessani äitini tulitikkurasioista tekemä joulukalenteri. Rasiassa oli aamuisin paperilappu, johon oli kirjoitettu esimerkiksi että kurkista uuniin. Uunissa odotti sitten jokin yllätys. Kalenteri oli käytössä monen monituista vuotta ja se oli aina joka joulu niin ihana ottaa esiin. Siitä on jäänyt niin hyvät muistot, että halusin askarrella omille lapsillenikin samalla idealla olevan kalenterin.

täteihin hurahtanut

Ystäväni tilasi minulta kaksi tätiä, jotta hän voisi antaa sellaiset joululahjaksi ystävilleen. Innostuin taas niiden tekemisestä kovasti. Surauttelin kolme, että hänellä olisi vähän valinnan varaa.

Sydämiä

Kaikenlaisia hommia ja projekteja on työn alla, mutta kamera unohtui kauemmas kyläpaikkaan, joten kuvia en saa otettua. Olen viime aikoina ommellut itselleni jonkin verran vaatteita, niissä nyt ei hirveästi kuvaamista olekaan, mutta ihan virkistävää saada vaatekaappiin jotain uutta, vaikkei se niin kummoista olisikaan. Alla kuva joulukoristeesta, joita tein muutamia sekä virkattu pannunalunen, jolla aion ilahduttaa jotakuta joulun kynnyksellä...

Aikapula ja oranssia

Nyt kun joulu lähenee ja käsityöinnostuksen pitäisi olla huipussaan, että olisi pukin kontiin laitettavaa, niin tuntuukin, että olen ihan jäässä. Olisi liian monta tehtävää ja liian vähän aikaa, niin en tunnu saavan mitään aikaiseksi. Ideoita olisi vaikka kuinka, mutta toteutuspuoli ontuu pahan kerran. Tämäkin on tällainen "välityö", jota aloin tekemään kun rakastuin näihin oranssin ja vaaleanpunaisen sävyihin. Osa langoista on alpakkaa ja aah, se on niin ihanan pehmeää. Pipo siitä varmaankin tulee tytölleni.

Ellin mekko

Elli sai vihdoin uuden mekon. Se on ehkä vähän kesäinen näin talven pimeydessä, mutta onneksi Elli on peiton alla suurimman osan aikaa!

Ellin uudet vaatteet

Mietin kuka meidän perheessä tarvitsee eniten jotain uutta neulottua tai virkattua. Tulin siihen tulokseen, että Elli-nukke tarvitsee välttämättä uuden mekon. Ei siis muuta kun tuumasta toimeen. Ylemmän kuvan kisun olen ommellut kummitytölleni jo vuosia sitten.

Fiskars

Olen ollut ihastunut tähän pieneen kylään jo kohta 20 vuotta. Nyt saimme mieheni kanssa pienen hengähdystauon lapsiperheen arjesta ja vietimme kaksi yötä täällä ihanassa kylässä. Oli mukava nähdä Fiskars myös tällaisena hiljaisena kautena, jolloin se näytti myös harmaan ja seisahtuneen puolensa. Tunnelma oli silti ihana!

Tunnustuksia

Sain Nova Melinalta tunnustuksen noin viikko sitten. Suurkiitos siitä, sinulla on ihana blogi!

Tunnustuksen saaneen tulee:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.

2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.

3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.

4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Nytpä siis raapustan muutamia asioita itsestäni:

1. Olen yrittänyt pitää blogini melko tiukasti "ruodussa", tarkoittaa sitä, että se koskisi enimmäkseen käsitöitä tai ainakin jotain läheltä liippaavaa.  Nyt kuitenkin jotain muutakin.

2. Tänään tyttäreni kertoi minulle ensimmäisen itse keksimäsä sadun.

3. Olen haaveillut maalle muutosta jo lukioikäisestä asti. Jotenkin koen sielunmaisemakseni saariston. Nykyään olen jo hylännyt haaveen omasta saaresta tai edes meren rannasta kustannussyistä, pellon reunakin riittäisi. Asun kuitenkin perheeni kanssa Helsingissä.

4. Haaveilen salaa siitä, että jonain päivänä voisin laulaa kuorossa. Lauluääneni ei ole kovinkaan kummoinen, mutta kuorossahan voisi vain vaikka liikutella suutaan, jos liian vaikea kappale osuu kohdalle.

5. Pidän suunnattomasti väreistä, kankaista, langoista, napesita, nauhoista ja muusta sellaisesta. Kotimme sisustuksessa tämä näkyy mielestäni harmillisen vähän.

6. Olen superonnellinen työhuoneestani, jonka kunnostimme mieheni kanssa viime kesänä. Siellä on mahtava kuunnella radiota rauhassa ja uppoutua omiin puuhiin.

7. Haluaisin viettää enemmän aikaa äitini kanssa käsitöitä tehden.

8. Sellaiset viikonloput ovat ihania kun ei ole mitään ohjelmaa ja saa olla perheen kanssa rennosti kotosalla.

Itse haluaisin antaa tunnustuksen seuraaville blogeille, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta kaikki kiinnostavia, kauniita, mielenkiintoisia ja ihania ja joita olen "hiljaisesti" seurannut: Puhti, Via, Herkku ja Koukku, Nurjat, Manteli, Ilun handu duunaa, Täti Moonikan majatalo, Virkattu lintu  

Valmiit lapaninat ja kaunis viikonloppu

Vietimme viikonlopun ystävän mökillä kauniissa paikassa meren rannalla. Toinen mukava asia on, että minusta tuli kerta heitolla sienten ystävä. Jostain syystä en ole aiemmin pitänyt sienistä. Kanttarellikastike on ollut sienistä ainoa herkkuni. Nyt löysimme suppilovahveroita ja mustia torvisieniä ja ei voi muuta sanoa kuin että nam ja olen myyty. Lapasetkin tulivat valmiiksi ja tulivat heti käyttöön.

Kummipojan pipo

Neuloin tämän pipon kummipojalleni reilu vuosi sitten. Nyt sen on perinyt hänen suloinen pikkuveljensä. Tein pipoon pienen jatkopalan, jotta ylettyisi hyvin korvien päälle.

Lapaset

Täytyyhän sitä neuloa mättääseen sopivat lapaset. Ajattelin käyttää tällaisia värejä. Yleensä suunnitelma muuttuu matkn varrella, mutta sehän onkin osa viehätystä. Nyt kun syksy alkaa viilenemään, on todellinen into päällä neulomiseen, varmaan monia on purrut sama kärpänen!

Valmis mätäs

Olikin nopeaa virkata noin paksusta langasta. Mätäs siitä tuli. Itselleni tuo pipo on, poika on vain mallina. Varmaan lämmittää syystuiskuilla.

Mätäs

Yleensä en kauheasti pidä näistä monivärilangoista, mutta nämä värit ovat minusta todella kauniit. Aion virkata tästä itselleni pipon. Äitini kutsuu tämän tyyppisiä isoja pipoja mättäiksi. Teen siis itselleni mättään.

Askarteluja

Meillä oli pari viikkoa sitten 1- ja 3-vuotissynttärit. Tehtailin nämä pallokoristeet kattoon juhlan kunniaksi. Loput pahvit leikkasimme tyttäreni kanssa sydämiksi. Askartelu on hauskaa, sitä pitäisi tehdä enemmän. Toivottavasti lapsistani kuoriutuisi innokkaita askartelijoita.

Kauluksia

Sain omasta mielestäni niin loistavan idean! Aloin virkkaamaan erilaisia kauluksia. Ajattelin, että nämähän olisivat ihana piristysruiske vaikkapa yksiväriseen neuleeseen tai mekkoon. Malleja syntyi päässä kymmeniä, sekä koristeluvaihtoehtoja ja värityksiä tietenkin miljoonia. Ainoa ongelma on se, että ajatuksena tämä oli loistava, mutta sitten kun aioin tosissani yhden kauluksista pukea päälleni, niin se ei oikein löytänytkään sopivaa asukokonaisuutta. Vika on kyllä todennäköisesti (toivottavasti) garderoobissani, eikä kauluksissa, sillä lisää on tulossa...

Paksua virkkausta

Aloin virkkaamaan oranssia mattoa. En ole ennen virkannut trikookudetta, hauskaa puuhaa, johon jää ihan koukkuun!