torstai 19. huhtikuuta 2012

kotoinen ahkeruus

Sain anopiltani oikean aarteen, suuren muovikassin sekä laatikon täynnä vanhoja lakanoita, liinoja, pitsejä sekä keskeneräisiä käsitöitä. Siinä oli sekä hänen että hänen siskonsa tekemiä käsitöitä ja liinavaatteita. Tällaista "aarrekasaa" katsoessaan tulee mieleen miljoona asiaa missä näitä vanhoja tekstiilejä voisi hyödyntää. Sitten tulee myös mieleen ne ihmiset ja tilanteet, joissa näitä pitsejä on aikoinaan virkattu. Luin joskus 40 -luvun kotiliedestä artikkelin, joka oli otsikoitu "kotoinen ahkeruus". Siinä kerrottiin miten hyvä emäntä ei pidä käsiään levossa missään tilanteessa vaan kun hän istahtaa alas, on hyvä että koko ajan on käden ulottuvilla jokin virkkutyö tai kirjontatyö. Suhtauduin tähän tekstiin kovin ristiriitaisin tuntein. Onhan se mahtavaa, että saa paljon aikaiseksi, mutta eikö se ole hyvä, että kädet ovat välillä levossakin?




4 kommenttia:

  1. Upeita aarteita!

    En mäkään osaa pitää käsiä levossa, aina kun on rauhallinen hetki että voi istua (esim automatka) niin käsityö esiin. Siinä mieli lepää ;)

    VastaaPoista
  2. Tuo ensimmäisen kuvan pitsi on niin tuttu minulle. Sitä oli meillä kotona monessa lakanassa. Minullakin on iso kasa vanhoja pitsejä. Hienoja aarteita, aina mietin mitä niistä voisin tehdä, jotakin toki olen tehnytkin mutta silti... Lakanoissani pitsit ovat kyllä ihan turhia...

    VastaaPoista
  3. Aivan ihania pitsejä! Minullakin on mummun ja isomummun virkkaamia pitsejä tallessa. Osan olen jo laittanut koristetyynyyn ja kevätlinnun pyrstöihin. Ovat aarteita.

    VastaaPoista
  4. Ei ole mukavaa, että odotetaan koko ajan puuhaavan jotain. Toisaalta, en itse osaa istua aloillani ilman neuletta! :D Ihania pitsejä lakanoiden reunaan yms.

    VastaaPoista