Täti

Ensi viikoksi menen äitini luokse 160 km päähän. Aiomme tehdä mahdollisimman paljon käsitöitä, niin paljon kun neljän lapsen hoidolta jää aikaa... Aion valokuvata äitini tekemiä töitä, niistä siis myöhemmin pilkahduksia!

Tässä jo muutaman vuoden takainen lintu. Ihastuin muinoin lintujen ompelemiseen ja taisinkin tehdä niitä noin 6 kappaletta. Kaikilla on pitsihelma, mutta muuten ne ovat erilaisia. Aloin kutsumaan niitä tädeiksi, nimi oli jotenkin osuva, ne ovat mielestäni jotenkin tätimäisiä.

Yksi pieni elefantti marssi näin...

Näin ystäväni luona suloisen vanhan norsutyynyn, joka oli ommeltu kukkakankaasta. Siitä inspiroituneena ompelin tämän sinisen norsupojan. Värikkäät kankaat ovat vanhasta esiliinasta.

Ympyrä sulkeutuu

Aloin virkkaamaan ympyrää tietämättä mikä on päämäärä. Väri on mielestäni kaunis, jotain harmaan ja ruskean välimaastosta.

Neulomissaralla on ollut hetken hiljaisempaa. Sen sijaan olen taas vaihteeksi aika innostunut ompelemisesta! Öljysin vanhan Eevani ja se onkin huristellut mukavasti erilaisia trikoovaatteita. 

Tämän kaksi vuotta vanhan kuvan löysin koneeltani. Siinä on tyttäreni päällä mumman, eli minun äitini neuloma villatakki ja minun neuloma pipo. Villatakki on ollut kovassa käytössä ja tällä hetkellä se lämmittää pientä poikaani kylmällä ilmalla.

Kesätunnelmia

Näin lumisella talvisäällä on ihana muistella aurinkoista kesätunnelmaa ja värikkäitä lankakeriä erään ihanan saaren kallioilla!

Pipo villan ja pellavan yhdistelmästä

Tällainen pipo syntyi villan ja pellavan yhdistelmästä. Värikkäitä, pieniä tilkkuja oli todella hauska tehdä! Kun pipo on valmiiksi neulottu, mutta koristeet puuttuu, näyttää se vielä vähän tylsältä, mutta sitten kun lisää mausteet; kukat, tupsut ja helmet, niin avot, siinä se komeilee!

Raitaa ja kukkia

Taas yksi villapipo valmiina. Olen kerta kaikkiaan hurahtanut pipojen tekoon. Ne valmistuvat suhteellisen nopeasti ja se mikä on esimerkiksi villasukkien neulomisen huono puoli on, että joutuu tekemään kaksi samanlaista ja toista tehdessä jo vähän kyllästyy kun pää on uusia ideoita täynnä. Ja miksi lapsille on niin paljon hauskempi tehdä kuin aikuisille? No koska voi käyttää reilusti värejä, kukkia, raitoja ja tupsuja! Miksei niitä voisi käyttää aikuistenkin pipoissa, mutta aina jokin sisäinen tylsä aikuinen sanoo takaraivossa, että pitäisi olla hillittyä ja hallittua. Ja se tuntuu usein myös vähän tylsältä. Täytyy siis opetella tekemään yksinkertaista, tyylikästä ja kuitenkin hauskaa!

Tämä pipo meni lahjaksi tyttöni hoitokaverille, jolta olemme saaneet paljon kauniita vaatteita.